sunnuntai 22. helmikuuta 2015

lazyday sunday

Mä vietän lähes joka sunnuntait yksin, koska paremmalla puoliskolla menee yleensä viikonloput peleissä ( harrastaa siis jääkiekkoa ). Mun piti tänään lähtee mun pikkuveljen 14v synttäreitä juhlimaan, mutta järkyttävän mahakivun ja oksentelun takia jäinkin kotiin. 
     Pysähdyinkin mun veljen synttäreiden takia miettimään lapsuutta. Koska no, mun mielestä on outoa että mun veli täyttää JO 14. Justhan se oli semmonen pieni pirpana. 
     Asia, mikä mua on aika ajoin hämmentäny on se, että ollaan mun veljen kanssa paljon läheisempiä kun monet muut sisarukset ketä tunnen. Hyvä esimerkki tästä on Santtu. Santulla on 3v vanhempi isoveli, mutta ne ei tuu läheskään yhtä hyvin toimeen tai oo yhtä läheisiä kun minä ja mun veli vaikka me ollaan eri sukupuolta ja meidän ikäero on tuplasti suurempi. 

Pienenä olin hullu W.i.t.c.h.-fani!
Lapsuutta oon miettiny muutenkin viime viikkoina, kun ollaan juteltu asiasta Santun kanssa ja on käyny ilmi että meidän lapsuudet on ollu aivan erilaiset, täysin toisistaan poikkeavat. 
     Mulla on ollu suht rankka lapsuus ja mun äidillä on varmasti ollu mun kanssa tosi rankkaa siltä osin, että jouduttiin mun astman ja biljoonan allergian takia ravaamaan Tampereella sairaalassa jatkuvasti. Mutta kaikesta rankkuudesta huolimatta mun lapsuus oli omasta mielestäni täydellinen. Mä vietin todella paljon aikaa äitini kanssa ja ollaan edelleen hirveen läheiset. Äiti luki mulle hirveesti satuja kun olin pieni, kuten Fedja-setää, pientä sinistä autoa, Aino- ja Tomppa-kirjasarjoja jne ja katoin aivan älyttömästi Disneyn elokuvia.


Mun ehdoton lemppari on Pocahontas, mutta muita lemppareita on mm. Leijonakuningas, Notre Damen kellonsoittaja, Mulan, Kaunotar ja Hirviö sekä Hercules. Ja mun järkytys on ollu melkonen kun Santtu ei ollu kattonu ees Leijonakuningasta, jonka tod.näk jokaikinen lapsi on joskus nähnyt! Kun ihmettelin asiaa, Santun vastaus oli "oon ollu ulkona". Joo, oon mäkin ollu pihalla ja paljon, mutta kyllä nyt aina löyty aikaa kattoo Disneyn klassikkoja! :D

     Mä en sinänsä oo hirvee lapsi-ihminen koska en välttämättä halua omia lapsia ( hmmh.. olet kouluttautumassa alalle jossa työskentelet lasten kanssa etkä oo lapsi-ihminen? ), mutta jos niitä joskus saan niin haluan kyllä viettää lasten kanssa aikaa mahd paljon, lukea satuja ja antaa lasten katsoa niitä elokuvia ja piirrettyjä. Mulla ainakin sadut ja elokuvat oli niin iso, ja paras, osa lapsuutta!



Mitkä on ollu teidän lapsuudessa parasta? Mitkä asiat kuuluu teidän mielestä lapsuuteen? Ja mikä on teidän lemppari Disney-leffa? HYVÄÄ SUNNUNTAITA KAIKILLE! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti