maanantai 4. joulukuuta 2017

MITEN MENEE HERRA TOSSAVAINEN?

Kaksi ja puoli kuukautta viime päivityksestä ja pakko kyllä myöntää, että se tuli ihan tarpeeseen. Nyt tuntuu, että mulla on jälleen intoa ja energiaa blogille vaikka kirjoittaminen tuntuu edelleen hitusen tahmealta. Mutta! Paljon on tapahtunut tässä ajassa ja nyt palan halusta päästä jakamaan niitä asioita teillekin!

Ensinnäkin, meidän herra Tossavainen ( kuten Santtu poikaansa nykyisin kutsuu ), täytti lauantaina 6kk! Mä yöllä itkee tihrustin täällä univajekuplassani, kun se pieni kolmikiloinen rääpäle joka hädin tuskin avas silmiään, on jo niin iso ja osaa vaikka mitä!


Mio on oppinut nousemaan mahalla maatessaan suorien käsiensä varaan. Tää taito opittiin kolmisen viikkoa sitten, kun yhtenä kuumeiltana herran oli kesken iltasadun pakko toistaa tätä taitoansa noin viis biljoonaa kertaa. Ja ihmeellisesti me Santun kanssa jaksettiin olla haltioissamme ja innoissamme sen samat viis biljoonaa kertaa hokien "Vau! Ootpa sä taitava! Hienosti!"


Mio on myös oppinut liikkumaan jonkin verran, mutta se on lähinnä pyörimistä akselinsa ympäri. Jaloilla herra Tossavainen tekee hienosti ryömimisliikkeitä, mutta kun vaan hoksais et hei, niitä käsiäkin kannattais käyttää siinä hommassa. Toinen liikkumismuoto on kierien. Samalla huutaen ja raivoten. Kyllä. Tää näky on nykyään hyvinkin tuttu.

Miolle tuli 4kk iässä ensimmäinen hammas ja heti perään 5kk iässä toinen mokoma. Kaikkea on ihana järsiä ja hampaita on huisin kiva testailla, etenkin tissillä koska silloin äiti komentaa ja sekin on hirveen hauskaa. Mä oon täällä paininut imetysasioiden kanssa, sillä jatkuva pureminen ylittää mun kipukynnyksen, mutta ainakin vielä imetän sillä Mio ei suostu juomaan tuttipullosta, nokkamukista, mukista, lusikasta tai lääkeruiskusta. Jos vahingossakaan suuhun menee maitoa ( sitä samaa tavaraa mitä tissistäkin saa ), se syljetään pihalle. 


Me ostettiin asunto!! Meidän ihkaensimmäinen ikioma asunto, missä on Misellekin oma huone! Meidän piti alun perin muuttaa tammikuun lopussa, mutta päästäänkin muuttamaan jo 3 viikon päästä, iik!

Oon haalinut ison kasan kirjoja, mutta pitäisi löytyä myös sitä aikaa niiden lukemiseen ja sitä mulla on ollut valitettavan vähän. 


Julkaisin rehellisen kuvan kropastani ja miltä se näyttää näin 6kk synnytyksestä. Se keräs yli 700 tykkäystä ja hurjan määrän ihania, kannustavia ja positiivisia kommentteja! 

Mio on oppinut nukkumaan yönsä pinnasängyssä. HALLLLLLLELLLLUUUUJAAAAHH!


Ollaan käyty vauvatreffeillä ja nähty vauvakamuja, mm. future bff Vilhelmöistä! Mio tosin aluks vierasti Vilhelmiä ja alkoi itkemään kun toveri vaan nauroi, mutta onneks se itku muuttui hymyksi. On älyttömän ihanaa myös, että vaikka ollaan Karoliinan kanssa tutustuttu vasta näin poikien syntymän myötä, niin tuntuu kuin oltaisiin tuntu koko elämämme ja meidän kemiat kohtaa ihan täysin!

Käytiin juhlimassa Mion pikkuserkun 1v. synttäreitä ja pojat oli molemmat niin hienoina. Mion pikkuserkkukin on niiiiiin suloinen! Voi olla, että ensi vuonna jo niillä kahdella on aikamoinen hulina päällä kun Miokin on sen verran iso, että pystyy jo osallistumaan leikkeihin.


Shoppailtiin Black Fridayna ihan urakalla ja meillä taitaa olla uuteen asuntoon kaikki lukuunottamatta jotain pikkujuttuja. Myös joululahjoja sun muita saattoi tarttua mukaan.. Kuten tää uusi tietokone jolla näpyttelen tätä tekstiä parhaillaan!

Oon hurahtanut "Last Man Standing"-nimiseen komediasarjaan jota voi katsoa Viaplaysta. 


Mio on ollut korkeassa kuumeessa ja nyt hirveässä nuhassa. Meidän unirytmit on menny ihan päin honkia kun ollaan iltaisin valvottu Tossavaisen kanssa yrittäen parantaa herran oloa. Onneksi kuitenkin päivisin on aika virkeä ja iloinen oma itsensä.

Miosta käytetään tätä nykyä nimiä kuten Mise, herra Tossavainen, Nappis ja Potkumaisteri. 


Voi olla, että tällä osiolla sohaisen ampiaispesää, mutta aloitettiin kiinteät kun 4kk tuli mittariin vaikka aluksi vannoin, että 6kk mennään pelkällä imetyksellä. Tää aihe on hyvinkin tulenarka äitien joukossa, mutta itse käänsin kelkkani tän suhteen kun Mio osoitti niin selviä merkkejä ja kiinnostusta ruokaa kohtaan. Pari kertaa mulla oli tippua kulho kädestä kun Mise erittäin kovaan ääneen ilmoitti, että tähänkin suuntaan sitä ruokaa kiiiitooooos! Ja poitsusta on tullut yleisesti ottaen paljon tyytyväisempi kuin aiemmin. 

5,5kk kohdalla Miolla oli painoa 9850g ja pituutta 70cm!



Mun piti marraskuun puolivälissä lähteä FFDP keikalle mistä olin superinnoissani, mutta Mio ja minä oltiin kuumeessa ja Mio aloitti juuri tuolloin myös pullolakkonsa, eli kauan odotettu konsertti jäi välistä. Onneksi Timo oli ihana ja toi mulle paidan ja plektran! 

Meillä on menossa vaiheet "Nämä kaikki lelut on niin hauska heittää lattialle", "Hei katos hiuksia/naama/kaula/paidankaulus/mikä vaan, tätä on hyvä repiä ja upottaa kynnet oikein syvälle!" ja "Yöllä on kiva jäädä naureskelemaan ja järsimään pinniksen pinnoja". 


Miolta on kuulunut pari kertaa jo ( mahdollisesti vahingossa ) "nkka" = ankka, "äitä" = äiti, "kä" = iskä ja jatkuvasti hoetaan "eieieieieieiei".

Musta tuntuu, että asiaa olis loputtomiin, mutta ajatus takkuaa ja ajattelin liittyä herrojen seuraan lattiatasolle leikkimään vielä hetkeksi ennen iltapuuroa ja muita iltatouhuja.


1 kommentti:

  1. Meilläkin aloitettiin kiinteet kun mittariin tuli 4kk ja parin päivän jälkeen herra kitisijä palas aurinkoiseksi itsekseen :) Suru tulee kyllä puseroon aina kun kulho tyhjenee.. Tunnin välein öisin heräily myös loppui kiinteiden myötä, joten uskon että oli ihan oikee aika alottaa.

    VastaaPoista